mitä on psykoterapia?

Mitä psykoterapia on?
Psykoterapia on asiakkaan ja psykoterapeutin yhteinen prosessi, jossa tutkitaan mielen kokemuksia, tunteita ja toimintatapoja turvallisessa vuorovaikutuksessa. Psykoterapiassa ei ole kyse pikaratkaisuista tai ihmelääkkeistä, vaan asteittaisesta muutoksesta, joka tapahtuu vakautumisen, luottamuksen rakentumisen, itseymmärryksen, hyväksynnän ja sisäisen suhdetyön kautta. Terapiasuhteeseen asettuminen voi viedä paljonkin aikaa, sillä se nostaa usein pintaan niin paljon aiemmista ihmissuhdekokemuksista ja tuo myös näkyväksi omat toimintataipumukset ja haasteet.
Psykoterapia voi auttaa silloin, kun elämä tuntuu raskaalta, ihmissuhteet kuormittavat tai menneet kokemukset vaikuttavat nykyhetkeen. Terapeuttinen työskentely etenee jokaisen omaan tahtiin, ja muutos syntyy usein pienistä, mutta merkityksellisistä askelista. Psykoterapia tarjoaa mahdollisuuden tutkia omaa sisäistä maailmaa turvallisesti ja löytää voimavaroja elämään, jossa on enemmän tilaa hengittää. Psykoterapian vaikuttavuus yleisimpien mielenterveysongelmien hoidossa on todistettu lukuisissa tutkimuksissa. Psykoterapian avulla voi saavuttaa muun muassa parempaa ymmärrystä itseä kohtaan. Onnistunut psykoterapia antaa keinoja käsitellä vaikeita tunteita, ihmissuhdeongelmia ja ajatuksia sekä keinoja muuttaa haitallisia toimintataipumuksia.
Teen myös EMDR- eli silmänliiketerapiaa ja se on usein toivottu osa psykoterapiaa. EMDR-terapian koen ennen kaikkea sisäisen suhdetyöskentelyn apuvälineenä, kun terapiassa on ensin saavutettu riittävä vakaus voinnissa ja luottamus yhteistyössä. Lähtökohtaisesti silmänliiketerapiaa ei hyödynnetä psykoterapian alkuvaiheessa, sillä kaiken terapiatyön ydin on terapeutin ja asiakkaan välinen yhteys ja yhteistyö. Me ihmiset synnymme psykologisesti suhteessa toisiin ihmisiin ja mielen oireemme heijastelevat yhteydettömyyttä ja yhteyden katkoksia vuorovaikutussuhteissamme. Tätä puolta miestä ei voi korvata millään tekniikalla, vaan usein on oleellisempaa ensin asettua yhteistyöhön rauhassa ja tutkia siinä ilmeneviä ilmiöitä.
Traumapsykoterapia
Traumaterapia etenee vaiheittain. Tavoitteena ei ole kiirehtiä, vaan edetä turvallisesti ja rauhassa. On tavallista, että asiakas haluaisi heti käsitellä kaikkea hankalaa kokemaansa, mutta työskentely alkaa aina vakauttavalla vaiheella, joka kestää usein melko pitkään. Traumapsykoterapian vaiheet eivät kulje lineaarisesti, vaan tavanomaista on, että vakauttavaan vaiheeseen palataan usein.
Turvallisuuden rakentamisen ja vakauttamisen vaihe
Aluksi keskitytään siihen, että arki on vakaata ja turvallista (riittävä lepo, uni, ravinto, liike, turva) ja tehdään töitä, että keho alkaa tuntua riittävän turvalliselta, herätellään sisäistä työskentelyä eli itsereflektiota ja rakennetaan yhteistyösuhdetta. Opetellaan rauhoittumisen ja itsesäätelyn keinoja, jotka auttavat kohtaamaan vaikeita tunteita hallitusti. Tällä vaiheella luodaan pohja, jolle terapia voi turvallisesti rakentua. Joskus terapia keskittyy pelkkään vakautumiseen, eikä syystä tai toisesta ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista edetä muihin vaiheisiin.
Traumaattisten kokemusten käsittelyvaihe
Vasta kun riittävä luottamuksen ja turvallisuuden tunne on saavutettu, voidaan alkaa käsitellä nykyhetkessä oireita herättäviä menneisyyden vaikeita kokemuksia ja niihin liittyneitä tunteita, muistoja ja kehon reaktioita eri menetelmin. Tavoitteena ei ole toistaa tapahtumia, vaan rakentaa niihin nykyhetken turvasta käsin siedettävää mahdollisuutta kohdata niiden kokemusten herättämiä tunteita ja reaktioita tässä ja nyt. Samalla pyritään löytämään niihin uutta näkökulmaa ja ymmärrystä sekä muovaamaan tapahtumien synnyttämiä uskomuksia itsestä, toisista ihmisistä tai maailmasta.
Integraation ja toipumisen vaihe
Lopuksi opitut taidot ja oivallukset sulautetaan osaksi omaa elämää. Tavoitteena on, että menneisyyden kokemukset eivät enää hallitse nykyhetkeä, vaan niille löytyy oma, rauhoittunut paikka osana elämänkokemusta. Tämä vaihe on usein koko terapiaprosessin raskain vaihe sisältäessään paljon surutyötä. Usein on tarpeellista palata vakauttavaan työskentelyyn ajoittain tästä ns. kolmannestakin vaiheesta.
Traumapsykoterapia on ennen kaikkea syvällinen sisäinen prosessi, jossa pala palalta rakennetaan uudelleen yhteyttä itseen, toisiin, omaan kehoon ja elämään.
